Hölmöläisten tarinoita jatkuu: Satumaailman sankariparivaljakko: Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen, ja Suomen uudet "takuukset".

Urpilaisen satu Suomen uusista vakuuksista on  kuin satu "Hiiri, joka ompeli kissalle takkia"; piti tulla takki mutta tulikin vain tuluskukkaro. Tai paremminkin tämä Urpilaisen höynäytys on kuin satu "Keisarin uudet vaatteet" ... siis yhtä tyhjän kanssa, pelkää ilmaa.

Kreikkalaiset naruttivat keväällä 2011 ensin hölmöläisparivaljakon Urpilainen /Katainen hyväksymään käteistalletuksen miljardilainojensa vakuudeksi. Eli Suomi olisi lainannut Kreikalle rahaa ja saanut käteistä rahaa vakuudeksi. Tämä olisi ollut samaa kuin satu "Hölmöläisten peiton jatkaminen". No, Saksa ja Ranska torjuivat tämän hölmöilyn jo heti alkuunsa. Eihän siinä ollut todellakaan mitään järkeä. Ja sitten kreikkalaiset tarjosivat ovelasti pankkiosakkeitaan Suomen lainan vakuudeksi. ...  Suorastaan nerokasta! Ja tämäkös upposi Urpilaiseen ja Kataiseen kuin saapas juoksuhiekkaan. Kyllähän tämän kreikkalaiset osasivat ennakoida; toinen on kansakoulunopettaja ja toisella kutonen lukion lyhyessä matikassa, joten Suomi sai vakuudeksi pelkkää ilmaa, sillä kaikille muille paitsi Jutalle ja Jyrkille on selvääkin selvempää, että Kreikan talous kaatuu konkurssiin alta aika yksikön, eikä sitä enää pelasta mitkään tukipaketit yms. Ensimmäisenä romahtavat Kreikan pankit, ja näin  Suomen vakuuksien arvo haihtuisi salaman nopeasti kuin tuhka tuuleen. 

Jutta Urpilaisen (sdp.) vaalilupaus täysistä ”takuutuksista” oli vain osoitus suurista ja katteettomista puheista, joita äänestäjille syötettiin vaalikannatuksen toivossa. (Urpilainen ei vielä vaalien alla osannut edes pankkitermejä. Hän luuli, että takaus ja vakuus ovat yhdessä sama kuin "takuus". Todellisuudessa sanaa takuus ei ole suomenkielessä edes olemassa muualla kuin Urpilaisen suussa. On takuu, takuu-sitoumus ja takaus sekä vakuus).

Kreikan talouden konkurssi merkitsee ensimmäiseksi siis Kreikan pankkien kaatumista, kun ne eivät saa enää ulkomaista lainarahoitusta. Pankkien maksukyvyttömyys voidaan poistaa ainoastaan pääomittamalla pankit uudelleen. Tämä tarkoittaa, että Kreikan valtio hankkii pankkeihin uutta osakepääomaa Euroopan keskuspankilta, Euroopan unionilta tai Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF), ja sen jälkeen nollataan Kreikan pankkien osakkeiden arvo. Pankin omistus siirtyy samalla Kreikan valtiolle ja entiset osakkeenomistajat menettävät omaisuutensa ja Suomen lainojen vakuutena olevat pankkiosakkeet muuttuvat vessapaperiksi. ....

Hah hah haaa .... ”Jutta Urpilaisen ”takuukset” ovat kuin ovatkin ”Keisarin uudet vaatteet” ... eli  pelkkää ilmaa.
 

Urpilainen ja Katainen ovat toimineet ja toimivat vieläkin kuin kylähullut, joille nauraa koko Eurooppa. Suomi on ottamassa naurettavat "vakuudet" ja pelkästään sisäpoliittista syistä.; pitäähän sitä jonkinlaisia vakuuksia saada, kun Jutta meni tyhmyyttään niin pahasti vaalilupauksissaan sellaista rinta rottingilla uhoamaan. Ja nyt Suomen kansa saa kärsiä näitten valtaapitävien anteeksiantamattomasta tyhmyydestä ja korskeudesta. Eikä tämä hölmöläisparivaljakko edes yhtään ihmettele, miksi sitten muut EU-maat eivät halunneet samanlaisia ”olemattomia vakuuksia” sikakalliilla hinnalla ?

EU ja euro kaatuu pian. Kreikka miltei jo konkurssissa. Jutta Urpilainen ja Suomen uudet vakuudet.

Kansakoulunopettaja valtionvarainministerinä, ja jos  y.o. todistuksessa  6 matematiikan arvosanalla pääsee pääministeriksi, niin ei voi odottaakaan muuta kuin katastrofia tässä EU:n vakuusasiassa.

On se ihme, että  valtionvarainministeriltä ei vaadita minkäänlaista pätevyyttä virkaansa. Koko maailman silmissä naurunalaiseksi joutunut Suomi saa maksaa nyt poliitikkonsa tyhmyydet. Miten on mahdollista ettei edes avustajat saa ministeriinsä mitään järkeä tai edes saa heitä vaikenemaan. Pitäisivät edes suunsa kiinni, niin kuulostaisivat oitis viisaimmilta.

Jutta Urpilainen on valehtelija, kuten myös Jyrki Katainen. Ennen vaaleja molemmat vannoivat, että Suomen vastuita ei kasvateta. Urpilainen mm. sanoi että, jotta Suomen vastuut eivät kasvaisi, pitää Kreikan toiselle apupaketille Suomen saada täydet vakuudet. No onko saatu täydet vakuudet ? Ei ole, joten Suomen vastuut ovat entisestäänkin vain kasvaneet. Saatiin vain koppa kaupalla tyhjiä lupauksia

Ja jos Urpilainen taas vastoin kaikkia odotuksia ihan aidosti ymmärsi tuon sopimuksen sisällön, niin hän kyllä aliarvioi aika pahoin Suomen kansalaisia, jos kuvittelee näiden selitysten uppoavan kansaan. Kuinka kauan kansalle voi valehdella, ja kuinka monet lupaukset voi pettää ennen kuin kansa nousee kapinaan? Luulen, että ei enää kauaa.

Suomen valtion EU:lta saamat ja hyväksymät ”Kreikka-vakuudet” osoittavat eittämättä lopullisesti oikeaksi piruja seinille maalanneitten pahimmatkin skenaariot, että nämä asiat ovat aivan liian vaikeita pääministerin tehtävinä hoidettavaksi miehelle, jolla on lukion päästötodistuksessa lyhyen matematiikan arvosana 6 (siis painotan vielä, että lyhyen matematiikan) ja  valtionvarainministerinä alakoulun luokanopettajalle (lastentarhanopettajalle). Ei siinä muutoin mitään ongelmaa olisi, mutta EU-hyeenat "kusettavat" nyt suomalaisia mennen ja tullen.

Jos Suomi olemattomien, 30 vuoden päästä maksettavien (jos koko EU:ta ja sen sopimuksia silloin enää edes on olemassa) pelkästään ja vain 20 % "mukamas-vakuuksien" takia sitoutui antamaan koko lainaerän kerralla, kun muut euromaat tiputtelevat sen vuoden välein viiden vuoden aikana, sillä mitä ilmeisimmin Kreikka meneekin maksukyvyttömänä konkurrssiin alta aika yksikön, Suomi häviää muihin maihin ja näitten vakuussopimuksettomaan tilanteeseen verrattuna nyt koko lainaamansa summan, kun muut maat vain sen minkä kerkiävät maksamaan! ... Jos ensinnäkään kerkiävät maksamaan mitään ennen Kreikan konkurssia.  Tähän ei tarvita edes kiertokoulutasoista matematiikan osaamista! Kaikki muut maailmassa paitsi Jutta ja Jyrki tajuavat ja ymmärtävät sen tosiasian, että Kreikka on jo periaatteessa konkurssissa ... sitä ei pelasta nurinmenemiseltä enää mitkään apupaketit ja tukijaiset

Suomen saamat ”mukamas-vakuudet” (pelkkää ilmaa) eivät olisi Kreikan velkasaneeraustilanteessa saamisten eturivissä vaan aivan häntäpäässä. Urpilaisen ylimielisen naivi selitys, miksi vain Suomi huoli nuo ”mukamas-vakuudet”, oli huolestuttava merkki Urpilaisen ja hallituksen suoranaisesta typeryydestä. Vedotaan Suomen AAA luokitukseen, että meillä on kyllä varaa millä mällätä. Tsiisus kraist millaista hölynpölyä! 

Suomi velkaantuu kovaa vauhtia ja Suomi on sitoutettu jo n. 30 miljardun edestä erilaisiin vastuihin toisten veloista. Siis Suomen piikissä jo 30 miljardin kriisivastuut, Näillä näkymin Suomi ei ole kauan AAA-luokituksen maa.

Näin ollen Suomen saamat Kreikka-vakuudet ovat vain rikka rokassa. Suomelle on kertynyt velkakriisistä suoria ja epäsuoria mutta sitovia vastuita yhteensä jo huikea määrä – noin 30 miljardia euroa.

Kuluuko näin uuden kriisin torjuntaan enemmän rahaa kuin itse kriisi veisi? Tuleeko Kreikan ”tekohengitys ja elvyttäminen ” erilaisilla apupaketeilla kalliimmaksi kuin Kreikan asettaminen velkasaneeraukseen ja jos ainakin 50 % velkoista annettaisiin suoraan anteeksi?

Suomelle kertyy suoraa ja epäsuoraa taakkaa erityyppisistä kriisitoimista suurin piirtein 30 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan kaikki tähänastiset hätätoimet ja sitoumukset sekä Suomen laskennallinen osuus niistä.

Suomen pelkkää ilmaa oleva vakuus verrattuina Suomen todellisiin riskeihin Kreikan 30 miljardin osuudesta.

Eikä tässä vielä kaikki, sillä samaan aikaan kun Kreikkaan ollaan syytämässä rahaa, lehdet kertovat Kreikan ostavan lisää sotatarvikkeita. Millä rahoilla ja miksi? Onko Kreikka suunnittelemassa sotaa, vai miksi se varustautuu kovaa vauhtia sukellusveneillä ja tankeilla? Miksi meidän tulisi olla sijoittamassa rahojamme sen enempää Kreikan sotavarusteluun kuin älyttömiin paisuneen valtionhallinnon ylisuuriin palkkoihinkaan? Kreikan valtio ja sen virkamiehet tuhlaavat kuin viimeistä päivää eikä katumuksesta näy häivähdystäkään. Kuljetaan EU:ssa vakuuttelemassa säästötoimenpiteistä, mutta todellisuudessa ja konkreettisesti ei olla toteutettu säästötoimenpiteitä piirun vertaa, eikä niitä toteuteta näillä näkymin vastaisuudessakaan. En millään voi ja kykene tajuamaan, miksi ei edes Suomi saanut reaalivakuuksia Kreikalta,.vaan täysin konkurssikypsään maahan kannetaan miljardeja euroja täysin vastikkeetta, vai olisiko mielestänne antajalla jokin oikeus saada 150 mrd euron kultavarantoa hallinnoivalta Kreikalta edes jokin vakuus?

Meillä sen sijaan asiantuntijat ja professorit varoittelevat ankeista ajoista, sillä he kyllä osaavat ennustaa mitä tästä Urpilaisen ja Kataisen tohuista Suomelle seuraa.

Näistä tukipakettisotkuista puhuttaessa puhutaan mediassa aina vain yhdestä asiasta kerrallaan, jolloin koko ongelmakentän kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Tulisi puhua jokaisen lisämiljardin kohdalla Suomen kokonaisvastuusta ja millaista päivävauhtia se lisääntyy koko ajan. Lukuihin olisi otettava aina mukaan myös Suomen Pankin kautta valuvat miljardit; syyskuussa luku pomppasi taas taseessa ylöspäin kun Suomen Pankki siirsi varoja EKP´lle (Euroopan Keskuspankille), joka ostaa yhä Italian, Espanjan ja Kreikan velkakirjoja. Näistä ei puhuta mediassa lainkaan. Media voisi alkaa pitää esillä laskuria, josta näkyy jokaisen uuden tukierän ja takauksen jälkeen kokonaissumma, johon suomalaiset veronmaksajat on sidottu.

Vielä keväällä Jutta Urpilainen vaati Suomen antamalle lainalle täyttä vakuutta Kreikalta. Vakuus muuttuikin paineen edessä kaikkea maita koskevaksi, mutta  vakuudelle pantiinkin nyt sellaiset ehdot, että se ei kelvannut millekään maalle, eli vakuudesta joutui maksamaan sen verran kalliin hinnan, että yksikään EU-maa ei pitänyt hintaa järkevänä ...  paitsi Urpilainen, jolla oli ”sisäinen” tarve hyväksyä tarjous, ... mitäs tuli vaalilupauksissa uhottua. Ei ihme että salissa naureskeltiin Suomelle; tämä vakuuskeskusteluhan oli näet farssinäytelmä alusta loppuun.

Tehdään nyt aluksi kaikille selväksi, että 1 miljardi on 1000 miljoonaa, Suomi  saa siis Kreikalta 880 miljoonan euron vakuudet lainamalleen 1,44 miljardin euron summalle ( eli 1440 mijoonan).  Aika on kuitenkin erittäin epävakaa vakuus, sillä Kreikalle myönnettävän laina-ajan eli 30 vuoden kuluttua sen 880 miljoonan euron arvo on sitten se mitä se on, ja jos niitä rahoja edes jossain on, ja että ne sieltä saadaan. Kukaan ei kerro todellakaan missä nuo 880 miljoona on, ja jos ne on jossain, niin minne ne sijoitetaan (tallennetaan) kasvamaan korkoa .... kenties. Kreikalla ei tuollaisia rahoja ole eikä tällä menolla tule koskaan olemaan  ... ja kun reaalivakuuksia ei Kreikka suostu Suomelle myöntämään (kiinteistöjä, saaria yms.), niin mitä nuo 880 mijoona oikeastaan on? Jollei ne ole rahaa, niin mitä en oikein on? Tietääkö tätä kukaan?  Eikö teidänkin mielestä tässä ole jotain mätää ... jotakin joka ei oikein stemmaa. Jotensakin tämä koko vakuusasia haisee?

Kreikka menee ennen pitkää ihan varmasti konkurssiin, ja silloin on Suomi häntäpäässä vonkuamassa rahoja takaisin. Ja vielä vähän tätä ihmeellistä ja perin outoa EU-laskuoppia: Suomi on lupautunut maksamaan siis ensin 1,44 miljardia (eli 1440 miljoonaa) euroa Euroopan pysyvään vakausmekanismiin – ja muistakaa tämä  ... velkarahalla ... suomi maksaa 1440 miljoonaa euroa lainarahalla ... ei valtion kassasta, koska meillä ei sellaisia rahoja ole. Ja jos korko on 4 % (suurinpiirtein nykyisen korkotason mukaan, mutta tulevaisuudessa se voi olla ihan mitä tahansa), maksamme siis tuosta 1,44 miljardista joka vuosi 4/100 x 1440 miljoonaa euroa eli yhteensä vähintään 57.6 miljoonaa euroa pelkkinä korkomenoina. Lainaahan pitäisi sitten myös joskus lyhentää eli maksaa takaisin tuo 1,44 miljardia! - Ja vielä: Suomihan on nyt luvannut sitten kasvattaa osuutensa tuosta hämärästä vakausmekanismista 14 miljardiin eli 14 000 miljoonaan euroon. Tästä Jutta Urpilainen ja Katainen eivät puhu ollenkaan, vaan vain siitä, että mitä ”vakuusrahat” (todellisuudessa velkakirjat) toisivat korkoetuina Suomelle ... siis ... jos tuovat lainkaan korkotuloja. Siis Urpilainen puhuu ”oletetuista korkotuotoista”. Jäämme korvia myöten velkaantuneina näppejämme nuolemaan.

Kreikka on kuin teho-osastolla letkuissa makaava potilas. Sellaista ei voi enää panna itse selviytymään omista ongelmistaan, vaan letkut on vain vedettävä pois ja annettava potilaan, eli Kreikan, kaatua. Ainoat, jotka tämän ymmärtävät ovat Kreikan omat kansalaiset ... he eivät enää  edes halua jaksaa. He lakkoilevat ja mellakoivat niin kauan, kunnes  Kreikka ajautuu konkurssiin, ja silloin suomalaiset joutuvat toteamaan, että Kreikan vakuudet olivat kuin ”tuulimuna” ... pelkkää ilmaa, ja Suomi suurimpana  hölmöläisenä kokee suurimman tappion, koska Suomen takaama summa maksettiin Kreikalle yhdellä kerralla. Toiset EU-maat ovat sen verran jälkiviisaita, että he maksaisivat takaamansa lainasumman erissä. Urpilainen ja ja Katainen eivät edes suostu keskustelemaan sellaisesta asiasta kuin, että miten sitten käy n.s ”vakuuksien” (eli pelkän ilman), jos ja kun Kreikka ajatuu konkurssiin? Tätä kysyi TV-toimittaja haastattelussa A-sudiossa keskiviikkona 5.10., mutta Jutta kierteli koko ajan kysymyksen eikä suostunut vastaamaan ja lopulta toimittaja luovutti.

Kreikkalaiset itse tietävät mihin tukirahat menevät: isokenkäisten taskuihin ja ulkomaisille raharikkaille pankeille. Miksi yrittääkään enää pelastaa sellaisia, jotka eivät itse halua tulla pelastetuiksi?

Mutta miljoonat ja miljardithan ovat vain pikkurahaa poliitikoille. 5 miljoonaa suomalaista - tai oikeammin 2-3 miljoonaa suomalaista nettoveronmaksajaa - saavat ilon maksaa tulevaisuudessa reilusti lisää veroja. Ja tämä kärsimys vain, jottei kreikkalaisten edelleenkään tarvitse maksaa veroja ja että saksalaiset ja ranskalaiset pankit pelastetaan. Tästä tässä EU- kusetuksessa on koko ajan ollut kyse. Siis, suomalaisille luvatut vakuudet ovat vain EU:n  ilvelilyä, sillä  todellisuudessa mitään vakuuksia Suomi ei ole saanut, mutta kuka kertoisi tämän selkokielellä Urpilaiselle ja Kataiselle?

Tämä ”vakuussotku” ei olekaan kuin ”Hiiri ompeli kissalle takkia”, koska kankaasta  jäi sentään jäljelle ainekset tuluskukkaroon, vaan tämä Urpilaisen ja Kataisen vakuuttelu Suomen saaman vaakuuspaketin oivallisuudesta on kuin ”Keisarin uudet vaatteet”, eli .... pelkään ilmaa. Ja jollainhan tavalla tämä vakuusselitys oli myytävä kansalle, jotta vaalilupauksia ei voisi sanoa puhtaiksi valheiksi,  ja vielä pahempaa on, jos Urpilainen itsekin uskoo tähän satuun. Tyhjän vakuuden, siis sen nyt saadun, saa kyllä pyytämättäkin.

Odotan innolla seuraavaa täysistuntoa, kun Soini vaatii Urpilaisen tuomaan esille nämä "mukamas-vakuudet" ... jos vaatii, sillä Soinilta on jotenkin puhti poissa. Ilmeisesti puolueen eräitten kansanedustajien sekoilut harmittavat ja väsyttävät Soinia aivan liikaa.

Eikä tähän voi muuta sanoa enää kuin, että hallitus vaihtoon, osaava virkamieshallistus tilaalle ja uudet eduskuntavaalit heti! Minä olen sitä mieltä, että poliitikot eivät sovi ollenkaan hallitukseen. Hallituksessa tarvitaan älyä ja osaajia eikä oman edun tavoittelijoita ja omien kannatuslukujen laskijoita, eikä varsinkaan oman ylisuuren egonsa glooriassa paistattelijoita.

....

Loppukommetti: Tostaina 6.10.

-         Soini puhui kyllä tosi hyvin ja vakuuttavasti eduskunnassa hallituksen kyselytunnissa, ja mainitsi laillani, että Kreikka on jo periaatteessa konkursissa, mutta hän ei saanut vastausta kysymykseensä, eli, voiko Suomi vielä perääntyä Kreikan tukipaketista? Hän ei saanut vastausta ... ei Urpilaiselta eikä Tuomiojalta. ...  Joten se siitä

-         Sdp:n kansanedusta Mia-Petra Kumpula-Natri hehkutti oman puolueensa ja sitä myöten hallituksen erinomaisuutta, ja sanojensa vakuudeksi hän vetosi talouslehtien kirjoituksiin. Valitettavasti Kumpula-Natri ei vain tiennyt, että taloustoimittajat kirjoittavat sitä mitä heiltä tilataan. Yksikään taloustoimittajista ei tule kirjoittamaan, että Kreikka on ilmeisesti jo konkurssissa ennen kuin Kreikka on todellakin konkurssissa.